Teatteria Lappeenrannassa  kautta aikojen

Teatteri-innostuksen alkulähteillä

"Jo useampina vuosina ovat meidän kaupunkilaiset harjoittaneet seurateatteria ja niiden huvittavuus on vuosi vuodelta lisääntynyt. Suurena vastuksena näille huvituksille on kuitenkin varsinaisen teatterin puutos ... Viime kesänä nousi puhe varsinaisen teatterihuoneen rakennuksesta ja siitä oli syy toivoa jotakin tulevan. Mutta tuskin voitiin haaveksiakaan sen toimeen saamisen niin pian tapahtuvan. Meidän teatterihuone näytti valmistuneen yhtä nopeasti kuin Aladdinin linna "tuhannen yön tarinoissa". Siinä toivotaan teatterihuvitusten saavan uuden, pirteämmän elon kuin tähän asti." Suometar 1849

Teatteritalon rakennutti piirilääkäri A.W. Dammertin muodostama osakeyhtiö omistamalleen tontille. . Teatterin permannolle mahtui sata katsojaa istumaan ja kaksikymmentä käytäville seisomaan. Lisäksi takaparvelle oli tilaa 40 katsojalle. Lippujen hinnat olivat miehiltä 50, naisilta 30 ja lapsilta 20 kopeekkaa.

Jo ennen ensimmäistä omassa teatterirakennuksessa toiminutta teatteria, Lappeenrannassa oli ollut vilkasta näyttämötoimintaa. Maaliskuun 24. päivänä 1848, todennäköisesti raastuvansalissa esitettiin Pietari Hannikaisen “Silmänkääntäjät eli Jussi Oluvisen matka Hölmölään”, joka oli tiettävästi ensimmäinen suomenkielisen näytelmän esitys maassamme. Myös tämän ilveilyn kantavana voimana oli A. W. Dammert.

Lappeenrantalaiset ovat siitä lähtien olleet innostuneita teatteritoiminnasta ja kaupungissa nähtiin oman paikkakunnan seuranäyttämöiden kuin myöskin vierailevien ammattiryhmien esityksiä.

Lappeenrannan Teatteri

Vuonna 1879 Lappeenrantaan perustettiin vapaaehtoinen palokunta, joka perustehtävänsä ohella järjesti aktiivisesti iltamia, joiden ohjelmistoon kuuluivat myös näytelmäkappaleet. Vuonna 1905 palokunnalle valmistui oma talo nykyisten Sammonkadun ja Oksasenkadun kulmaukseen. Talon huomattavin huone oli sali parvekkeineen, johon permannolle mahtui yleisöä istumaan 216, parvekkeelle 76 ja lisäksi pieni määrä seisomaan. Elokuussa 1907 VPK:ssa perustettiin näyttämöseura, jonka toiminta jatkui satunnaisena vuoteen 1913, jolloin näyttämöseuran toiminta uudistettiin. 

Vuonna 1918 ehdotettiin "varsinaisen paikallisen amatööriteatterin perustamista, jolla nähtiin olevan erityisen vaativa tehtävä voittaa Työväen Näyttämö paremmuudellaan". Perustettavan yhtiön kaavailtiin vuokraavan tai ostavan entisen Lappeenrannan Työväentalon teatteria varten. Syntyi Lappeenrannan Näyttämöyhdistys ylläpitämään Lappeenrannan Näyttämöä.

Syksyllä 1923 perustettiin palokunnantalolla pidetyssä kokouksessa Lappeenrannan Teatteriyhdistys, joka käynnisti Lappeenrannan Teatterin toiminnan.

Lappeenrannan Teatterin toiminta päättyi vuonna 1935. Toimintaa ei jouduttu lopettamaan katsojien puutteeseen, vaan harjoitus- ja esiintymistilojen puutteeseen. Monet Lappeenrannan Teatterin näyttelijöistä siirtyivät tässä vaiheessa esiintymään Työväen Näyttämölle.

Työväen Näyttämö

Lappeenrannan Työväenyhdistys perustettiin 1893 ja aktiivinen näyttämöharrastus johti 1901 Näytelmätoimikunnan perustamiseen. Sen työtä jatkoi 1913 perustettu Työväen näyttämö. Työväen näyttämö joutui lopettamaan toimintansa maaliskuussa 1918 näyttelijöiden jouduttua sotatehtäviin. Tuli tuhosi työväen talon rakennuksen lokakuussa 1918.

Uusi työväentalo valmistui joulukuussa 1924 ja seuraavan vuoden alussa perustettiin kannatusyhdistys, jonka tarkoituksena oli “ylläpitää Työväen näyttämö-nimistä laitosta kehittääkseen paikkakunnan työväestön henkistä ja taiteellista sivistystä”. Työväen näyttämö jatkoi toimintaansa Suomen itsenäisyyden vaiheiden mukana marraskuuhun 1946, jolloin näyttämö vietti 40-vuotisjuhlaansa. Vuonna 1947 Työväen Näyttämön nimi muutettiin Työväen teatteriksi sillä yleisö oli jo pitkään käyttänyt tuota nimeä. 

Sodan jälkeisinä vuosina teatterin taloudellinen tilanne vaikeutui ja Työväenyhdistyksen tuesta huolimatta teatteri velkaantui ja kunnallisen teatterin perustaminen nähtiin ainoana vaihtoehtona toiminnan turvaamiseksi jatkossakin.

Kaupunginteatterin synty

1940-luvun alussa syntyi ajatus yhden yhteisen ammattiteatterin perustamisesta kaupunkiin, joka johti 1948 käynnistettyyn suunnitelmaan Lappeenrannan Teatterin perustamisesta. Tavoitteena oli elinvoimainen, korkeatasoinen ja ennen kaikkea kaikkien kaupunkilaisten yhteinen teatteri. 

Tammikuun 15. päivänä 1949 hanketta valmistellut toimikunta jätti Lappeenrannan kaupunginhallitukselle anomuksen kunnallisen taidelaitoksen, kaupunginteatterin perustamisesta.

Kaupunginhallitus suhtautui esitykseen myönteisesti ja 28.2.1949 kaupunginvaltuusto päätti 31 äänellä kahta vastaan perustaa Lappeenrannan Kaupungin Teatterin. Kaupunki osti Työväenyhdistykseltä Työväen Teatterin jäämistön sekä vuokrasi sen entiset tilat uuden kaupunginteatterin käyttöön.

Kaupunginteatterin perustamisvuonna juhlittiin myös Lappeenrannan kaupungin perustamisen 300-vuotisjuhlaa ja juhlia varten kaupunki tilasi Reino Hirvisepältä alias Pallelta Lappeenranta-aiheisen "revyyluontoisen" näytelmän, josta tuli vasta perustetun Kaupunginteatterin ensimmäinen esitys.

Lappeenrannan kaupunginteatteri jatkoi toimintaansa Työväenyhdistyksen tiloissa 1980-luvun vaihteeseen asti, jolloin kaupunki osti Työväenyhdistykseltä kiinteistön, jossa oli toiminut elokuvateatteri Jukola. 

Lappeenrannan kaupunginteatteri alkoi innolla valmistella elokuvakiinteistön saneerausta uudeksi teatteritaloksi. Ennen uusiin tiloihin pääsyä jouduttiin tosin syksyn 1981 ja kevään 1982 ajaksi evakkoon linnoitukseen nykyisen balettikoulun tiloihin. Syksyllä 1982 voitiin näytäntökausi aloittaa uusissa, omissa tiloissa. Entinen elokuvateatteri antoi nimensä kaupunginteatterin suurelle näyttämölle, Jukola-salille. 

Ensimmäinen esitys uudessa teatterissa oli valtakunnallisestikin huomiota herättänyt kantaesityksensä 25.9.1982 saanut Leo Tolstoin kirjoittama ja Kari Paukkusen ohjaama Hevosen Tarina, jonka näki 15.501 ihmistä 41 esityksen aikana.

Lappeenrannan kaupunginteatteri sijaitsee yhä samassa kiinteistössä ja lisätiloja on saatu vuosien varrella perinteikkäästä lappeenrantalaisravintolasta Kaksi Rakuunaa, jonka tiloihin on rakennettu kaupunginteatterin pieni näyttämö Veeran kammari.

Vuosien mittaan kaupunginteatteri on elänyt niin Lappeenrannan kaupungin kuin Suomenkin muutoksissa mukana ja vähitellen siitä on muodostunut Etelä-Karjalan alueen merkittävä kulttuurilaitos. Kaupunginteatteri pyrkii tarjoamaan katsojilleen monipuolisen ja korkealaatuisen ohjelmiston, jossa eri ikäisillä katsojilla on mahdollisuus saada elämyksiä teatterin parissa.

Vuonna 1999 Lappeenrannan kaupunki täytti 350 vuotta ja kaupunginteatteri 50 vuotta. 50-vuotisjuhlaansa kaupunginteatteri vietti valoisin, tulevaisuuteen katsovin mielin. Sama innostus teatteritoimintaa kohtaan, joka Lappeenrannassa oli jo 1840 - luvulla, on yhä aistittavissa katsojien sekä teatterintekijöiden joukossa.